Ruisleipää ja hapankorppuja

Ensimmäinen päivä uudessa "kotikaupungissa" on onnellisesti illassa. Yö oli rauhallinen - vasta aamukuudelta tungin korvatulpat korviin, käänsin kylkeä ja jatkoin uniani. Yhdeksän jälkeen aloin suunnistaa kohti Adran toimistoa. Ratikalle on matkaa puolisen kilometriä ja matkan varrelta löytyi heti Tisak (lehtikioski), josta voi ostaa lippuja ratikkaan. Yritin kysellä kuukausikorttia tai jotain muuta ladattavaa versiota, mutta myyjän kielitaito ei tähän riittänyt, joten ostin vain kertalipun, jolla on hintaa 10 kunaa eli 1,30 euroa. Reitti pysäkille löytyi ongelmitta ja ratikoita näytti kulkevan tiheään, sillä näin pysäkkiä lähestyessäni oikean ratikan juuri menevän, mutta seuraava tuli reilun viiden minutin jälkeen. Kiitos Danielin, osasin hypätä ratikasta juuri oikealla pysäkillä pois ja toimisto löytyi nopeasti.

Adran toimisto sijaitsee yhden Zagrebin adventtikirkon yläkerrassa. Toimistolla työskentelee osa-aikainen sihteeri, aivan ihastuttava Dobrila, jonka työpäivä meni tänään uuden tulokkaan kanssa tarinoidessa ja ihmetellessä. Dobrilalta sain kunnon briiffauksen paikallisen Adran toiminnasta ja valtavasti hyödyllistä tietoa elämisestä Zagrebissa. Dobrila selvitteli miten ja minne minun pitää rekisteröityä, kun olen maassa enemmän kuin 90 päivää. Päivän päätteeksi lähdimme yhdessä poliisiasemalle hoitamaan rekisteröitymistä, joka ei ollutkaan niin yksinkertainen juttu kuin kuvittelin. Saimme lisää papereita täytettäväksi ja asioita selvitettäväksi, ennenkuin rekisteröiminen onnistuu.

Dobrilalta sain myös vinkkejä kaupoista, joista voisi löytää terveysruokaa. Iltapäivällä seikkailinkin keskustassa etsien hyviä ruokakauppoja. Paikallinen kosmetiikkaliike dm osoittautui loistavaksi terveysruokakaupaksi. Sieltä löytyi mm. saksalaista täysjyväruisleipää, monenlaisia siemeniä, vegeruokia ja myös gluteenittomia tuotteita. Gluteenitonta löytyi muualtakin kiitettävästi, joten kun kerran 100% ruisleipää ja gluteenitonta on tarjolla, niin ainakin täällä on mahdollista vielä syödä vehnättömiä leipiä. Wasa näkkileipääkin löytyi useammasta kaupasta, mutta piti ihan hieraista silmiä ja katsoa uudelleen, kun saksalaisessa Myller-tavaratalossa oli hyllyssä ihka-aitoa suomalaista hapakorppua ja tietysti Made in Finland! Kotimatkalla oli tarkoitus käydä vielä toisessa saksalaisessa, Suomestakin tutussa Lidlissä, joka on yksi lähikaupoistani. Siltä ajattelin löytäväni tuttuja ja turvallisia tuotteita. Vaan pettymys olikin suuri, kun kaupan ovelle päästyäni huomasin sen ammottavan tyhjyyttään. Putiikki oli sulkenut ovensa viime viikolla :(

Pettymyksestä toivuttuani ja hetken kotosalla huilattuani lähdin iltakävelylle katselemaan mitä kaikkea lähinaapurustosta löytyy - geokätköjen lisäksi. Lähin geokätkö on 150 metrin päässä, mutta tänään jouduin jättämään sen etsimisen, koska paikalla oli aivan liikaa jästejä. Niinpä suuntasin Sava-joen rantaan, jossa kulkee joen molemmin puolin ulkoilureitti. Valitsin suunnan kohti auringonlaskua ja sopivassa kohdassa palasin takaisin normi tielle ja lähdin suunnistamaan asuinalueiden läpi takaisin kotia kohti. Matkan varrella ihailin kauniita pihoja kukkineen, viiniköynnöksineen ja kissoineen :) Ja löytyipä sieltä vielä yksi lähikauppakin lisää ja se osoittautui valikoimiltaan parhaaksi näillä nurkilla.

Nyt kun ilta on pimentynyt ja lämpötila hieman laskenut, istuskelen avoimen ikkunan äärellä ja kuuntelen lähibaarista kantautuvaa vaimeaa musiikkia ja ihmisten iloista puheensorinaa. Vähän kauempana tuikkivat kaupungin valot ja näkyypä taivaalla yksi tähtikin. Täällä on hyvä olla!