Wau! Onpa epäuskoinen fiilis! Lentokentällä oli vastassa Daniel, joka käytti iltapäivänsä tutustuttaen minut asuntooni ja Zagrebiin. Pienellä Adran Rellulla suuntasimme kentältä kohti kaupunkia. Kun lähestyimme asuntoani, ei talo ulkoapäin näyttänyt kovin lupaavalta. Hieman ränsistyneen oloinen kerrostalo sinänsä kyllä ihan rauhallisen oloisella alueella mutta kuitenkin keskustan liepeillä. Porraskäytäväkään ei paljoa lupaillut ja niinpä asunto itsessään olikin aikamoinen yllätys. Vastassa oli pieni, siisti keittiö toimivine helloineen ja jääkaappeineen, olohuone, jonka sohvalle oli peti jo pedattuna valmiiksi ja kylppäri, jossa odotti pesukone (olin jo henkisesti varautunut nyrkkipyykille) ja kylpyamme! Eikä siinä vielä kaikki. Olohuoneen pöydällä oli pikkuinen boxi, joka pikaisen tarkastelun seurauksena osoittautui nettiboxiksi ja kun pistokkeen työnsi seinään - ola! Mulla on toimiva netti!
Pikaisen asuntoon tutustumisen jälkeen Daniel vei minut tutustumaan kaupungin keskustaan, jossa pääsin myös nauttimaan kroatialaisesta vieraanvaraisuudesta, kun Daniel tarjosi päivän ensimmäisen aterian nällkäiselle matkalaiselle. Samalla tuli hankittua puhelimeen täkäläinen liittymä, joka syrjäytti saman tien suomalaisen liittymän puhelimestani. Joten sorry vaan, jos yrität tavoittaa mua tutusta numerosta - toistaiseksi ei onnistu (tarkoitus on kyllä jossain vaiheessa koittaa hankkia toinen puhelin Suomen sim-korttia varten). Paras tapa tavoittaa on laittaa viestiä Mesessä, Fb:ssa, WhatsAppissa tai Skypessä.
Kaupunkikierroksen päätteeksi kävimme tutustumassa tulevaan "työpaikkaani". Katsoimme samalla reitin, miten huomenna pääsen ratikalla toimistolle. Siinäpä on maalaistytöllä ihmettelemistä, kun opettelee käyttämään täkäläisiä ratikoita. :) Kun vihdoin pääsin takaisin uuteen kotiini, hipsin suoraan tien toiselle puolelle lähikauppaan hankkimaan hieman tyhjyyttään ammottavan jääkaapin täydennystä. Onneksi täällä ei tarvitse juomavesiä ostaa, kun hanavesi on ihan juomakelpoista ja oikeasti jopa hyvän makuista!
Hienoaa!!! Ensimmäinen päivä on aina se mieliinpainuvimpien joukossa. Nauti :) Johannes & Anemone
VastaaPoista