Tiedetään... Nyt toistan itseäni, mutta en voi olla toteamatta taas kerran, miten siunatuksi itseni tunnen! Elämään mahtuu niin paljon pieniä ilon aiheita, että välillä tuntuu, että sydän ihan pakahtuu. Tässä muutamia esimerkkejä... Ensimmäinen kuvasetti ei ehkä niinkään edusta noita otsikon taivaan lahjoja, mutta sen jälkeen niitä alkaa tulla.
I know... I repeat myself, but I have say once again how blessed I am! There are so many little things in my life that my heart is full of joy. Here are some examples... The first set of photos may not represent so much of the gifts from heaven, but after that...
Naistenpäivä
International Women's day
Naistenpäivä oli kunnallisissa kouluissa vapaapäivä, mutta meillä paiskittiin töitä tavalliseen tapaan. Työpäivän päätteeksi ehdin silti vielä nauttimaan päivän tunnelmasta urheilukentälle, missä oli suurta karnevaalimeininkiä, kun paikalliset naiset eri kylistä esittivät perinteisiä (ja vähän vähemmän perinteisiä) tansseja. Ensimmäinen kuvasarja näistä tunnelmista.
International Women's day was a day off in public schools but we were working. I had a chance to enjoy carnival atmosphere at track and field after work. Local women from different villages danced traditional (and not so traditional) dances. First set of photos are from there.
Paikallisia tuotteita. Local products. |
Lapset... Vai apinat? Children... Or monkeys? |
Kissat
Cats
Siitä ei pääse mihinkään, että minä rakastan kissoja! Ja täällä niitä riittää - vähän liiankin kanssa. Kolme leikkaamatonta emokissaa tehtailee pentuja pahimmillaan neljä pentuetta vuodessa jokainen. Ja kun niitä pentuja saattaa olla neljä tai viisi, heikommallakin matikkapäällä voi äkkiä todeta, että vilskettä riittää. Minulla ei ole sydäntä jättää pentuja heitteille ja nälkiintymään. Niinpä tällä hetkellä minun ruokakuntaani kuuluu kolmen "kotikissan" (Taro, Candy ja Taron neljäviikkoinen pentu Manta) lisäksi viisi "luokkakissaa" (Bean neljän viisiviikkoisen pentunsa kanssa) ja neljä ulkokissaa (Koby kolmen noin kolmekuisen pennun kanssa). Ja Koby odottaa jo seuraavaa satsia... Eläinlääkärille olisi kovasti töitä, mutta eihän tällä saarella ole eläinlääkäriä. Käy kyllä joskus, mutta ei kenellekään tule mieleenkään, että rahoja voisi käyttää kissojen lisääntymisen ehkäisyyn.
Manta opettelemassa syömään "oikeaa" ruokaa. Manta learning how to eat "real" food. |
Jack Smith |
Ruoka-aika Meal time |
Luonto
The Nature
Sokehs Ridge ja Rock auringonlaskun aikaan. Sokehs Ridge and Rock at sunset. |
Pengertie auringonlaskun aikaan. Causeway at sunset. |
Sateenkaari campuksen yllä yhtenä aamuna. Rainbow above our campus in one morning. |
Mrs Frohne
Samaisena aamuna, jona tuo kaunis sateenkaari kaartui campuksen ylle, sain todellisen taivaan lahjan. Olin kävelemässä aamuhartauteen, kun näin tuon sateenkaaren. Kokoushuoneessa istui minulle tuntematon pariskunta, joka oli Walla Wallasta ja tullut tänne noin viikon lomalle. Rouva esitteli itsensä hartauden jälkeen. Hän kertoi olleensa täällä opiskelijalähettinä vuonna 1988. Nyt hän pyörittää omaa bisnestä lukivaikeuksista kärsivien lasten auttamiseksi. Hän totesi, että jos hän voi mitenkään olla kenellekään avuksi, hän mielellään auttaa. Heti aamuhartauden jälkeen astelin rouvan juttusille, esittelin itseni ja kerroin, mitä minä täällä teen. Olimme saman tien samalla aaltopituudella ja Barbara lupasi tulla seuraamaan minun työskentelyäni aamupäivän ajaksi. Seuraavana aamuna Barbara ehdotti, että hän voisi vetää sen päivän oppitunnit ja minä voisin seurata, miten hän työskentelee. Sehän sopi! Sain seurata itseasiassa seuraavat kolme päivää Barbaran työskentelyä minun oppilaideni kanssa ja sain huikean paljon ahaa-elämyksiä ja vinkkejä, miten voisin vielä paremmin auttaa oppilaitani. Noiden muutaman päivän aikana opin valtavasti erilaisia pieniä asioita, joita voin opetuksessani hyödyntää.
Vladimir lukemassa Barbaran johdolla. Huomaa "kuunteluoppilaat" Barbaran tuolin takana... Vladimir reading to Barbara. Notice the two little "students" behind Barbara's chair... |
Long Island
Sen lisäksi, että sain merkittävää ammatillista tietoa, sain myös hyvän ystävän. Minulla oli ilo ja kunnia viedä Barbara ja puolisonsa Rob Long Islandille snorklaamaan sunnuntaina. Molemmat tykkäävät snorklata ja kumpikaan ei ollut ennen käynyt Long Islandilla. Päivä oli aivan mahtava! Aurinko paistoi lämpimästi ja me saimme nauttia meren antimista (niitä katsellen) täysin siemauksin. Vaikka olen elämäni aikana paljon snorklannut ja hienoissa paikoissa (Australian Suuri Valliriutta mukaanlukien) oli tämän kertainen kurkistus pinnan alle ehkä elämäni paras snorklausreissu. Niin monta harvinaisempaa bongausta tuli tehtyä ja muutenkin meri tuntui tarjoilevan parastaan tällä erää. Alla muutama huippukohtaaminen.
Matkalla Long Islandille. Kuva Robin ottama. On the way to Long Island. Photo Credit: Rob. |
Hyvään snorklausretkeen kuuluu tietysti hait. Tässä Black tip shark. Shark is part of the good snorkeling trip. This is a Black tip shark. |
Tämä pieni merihevosen sukulainen poseerasi meille vielä rantakivellä (vedessä) juuri ennen kun nousimme vedestä. This small pipefish was posing us on the rock just before we stepped out of the water. |
Todistus
Certification
Iltaisin kun täällä tuota vapaa-aikaa on ollut, päätin hyödyntää sitä jotenkin järkevästi ja suunnata katsetta jo tulevaan. Niinpä päädyin opiskelemaan... Hankin itselleni pätevyyden opettaa englantia vieraana kielenä kansainvälisissä (ja monissa maissa myös paikallisissa) kouluissa ympäri maailman. Tuo pätevyys kun on olemassa, on ovet auki aika moneen paikkaan. Saapa nähdä, mistä sitä itsensä löytää, kun tämä pesti aikanaan reilun vuoden päästä päättyy. Voipi olla, että tulevan vuoden aikana tulee opiskeltua vielä jotain muutakin.