Kysymysmerkkejä ilmassa

Geokätköillessä yksi ensimmäisten asioiden joukossa opittavia juttuja on se, että kaikki ei suinkaan ole sitä miltä se näyttää. Näin se on monessa muussakin asiassa elämässä. Kaksi viikkoa olen nyt ollut Kroatiassa ja kolme kuukautta olisi vielä edessä. Vaan onko todella, se jää nähtäväksi. Eilen palasin toimistolle tulva-alueen reissuni jälkeen toteamaan, että asiat täälllä on pahasti pielessä. En todellakaan tiedä, mitä täällä oikeasti on tapahtumassa, mutta sen voin nähdä, että se ei ole mitään kaunista. Olo oli todella ahdistunut, kun iltapäivällä toimistolta lähdin. Onneksi minulla on nyt artikkelien kirjoittamista, niin ainakaan pariin päivään ei tarvitse mennä toimistolle, vaan voin tehdä työni kotona.

Koska toimistolla alkoi ahdistaa ja nällkäkin oli melkoinen, päätin hemmotella itseäni ja käydä testaamassa yhden Zagrebin vegeravintoloista. Vege Hop -ravintolassa on joka päivä tarjolla päivän menu, jonka päätin ottaa, kun ajattelin saavani sen nopeasti eteeni. Niin sainkin. Hetkessä edessäni oli maukas alkukeitto, jonka jälkeen vuorossa oli neljän ruokalajin pääruoka ja salaatti. Ei ollut kyllä hajuakaan, mitä söin, mutta hyvää se joka tapauksessa oli! :) Aterian kruunasi vielä jälkiruuaksi tarjottu vastapuristettu vesimelonimehu. Kun maksun aika tuli, pääsin ensimmäistä kertaa hyödyntämään reissua varten hankkimaani kansainvälistä opekorttiani, jolla sai 10% alennuksen aterian hinnasta. Luulenpa, että Vege Hopissa tulee käytyä vielä useammankin kerran... Sen verran hyvää ruoka oli ja listalla näkyi olevan paljon sellaista, mitä haluan päästä maistamaan.

Tänä aamuna nautin kiireettömästä aamusta, kun ei tarvinnut lähteä minnekään. Kaikessa rauhassa laittelin aamiaiseni, josta on täällä muodostunut makumatka lapsuuteen. En nimittäin muista, että aikuisiällä olisin ennen tänne tuloani banaanipuuroa syönyt. Lapsena sitä tuli syötyä usein. Resepti on yksinkertainen; muusaa banaani lautaselle, sotke sekaan kaurahiutaleita, kostuta haluamallasi nesteellä (minulla se on omenamehu) ja nauti. Täällä olen terästänyt puuroani vielä auringonkukansiemenillä.

Päivän urakkana oli kirjoittaa artikkeli tilanteesta tulva-alueella tällä hetkellä ja ADRA:n siellä tekemästä työstä. Ja tietysti englanniksi. Sitä artikkelia olen huolella vääntänyt, enkä ole vielä siihen tyytyväinen. Täytynee nukkua yön yli ja palata siihen tuorein aivoin huomenna. Illan suussa totesin, että turha sitä on väkisin yrittää vääntää ja päätin lähteä vähän ulkoilemaan. Suuntasin askeleeni kohti 3,5 km päässä sijaitsevaa ostoskeskusta, johon en vielä aikaisemmin ollut tutustunut. Puolet matkasta sain kävellä joen penkereellä kulkevaa kevyenliikenteen väylää pitkin. Penger on suosittu lenkkeilijöiden, pyörälilijöiden ja ulkoilijoiden keskuudessa. Tänään kohtasin niin hellyyttävän näyn, kun yksi mies juoksi ohitseni ja hänen perässään juoksi kolme pientä koiraa :)

Ostoskeskus oli tyypillinen länsimainen shoppailupaikka. Sieltä löytyi kaikki tavalliset vaateketjut, kenkäkaupat, krääsäliikkeet ja urheiluliikkeet. Pohjakerroksesta löytyi iso Konzum-ketjun ruokakauppa ja Bio-Bio -kauppa, joka myy luomu- ja terveysruokaa. Bio-Biosta tein löytöjä! Mukaan lähti chian siemeniä ja macajauhetta. Huomenaamulla banaanipuuro saa siis uutta terästystä :) Ja vihdoin viimein onnistuin löytämään täältäkin raakasuklaata! Suomesta mukana tuomastani kun söin viimeisen palan eilen. Konzumista saattaa tulla jatkossa se paikka, jossa käyn isommat ruokaostokset tekemässä. Valikoimat oli laajat ja tänään kotiintuomisina oli mm. aitoa, alkuperäistä Wasa-näkkäriä! Monessa kaupassa olen täällä Wasa-näkkäriä kyllä nähnyt, mutta niihin kaikkiin on sotkettu vehnäjauhot mukaan, joten ne ovat jääneet kauppojen hyllyyn. Sellaiseen hassuun juttuunkin olen täällä törmännyt, että kaupasta voi ostaa valmiiksi siivutettuja juustoja, jotka on siivutettu ja pakattu kaupassa. Kilohinta on sama kuin kokonaisen palan ostaessa. Koska en ole ainakaan vielä tullut hankkineeksi juustohöylää, olen ollut kovasti tyytyväinen valmiiksi siivutettuihin juustoihin. Lisäksi olen keksinyt hyvän käyttötarkoituksen niiden pakkaamiseen käytettäville styroxalustoille... Tietenkään minulla ei ole täällä leikkuulautaakaan, joten nuo styroxlevyt ovat saaneet toimittaa leikkuulaudan virkaa ja hyvin ovat toimineet! Enpä taida enää harkitakaan laudan ostamista :)

Auringon jo laskiessa suuntasin löytöjeni kanssa takaisin kotiin herkuttelemaan aidolla ruisnäkkärillä! Olo täällä tuntuu jotenkin jo niin kotoisalta, että täällä on oikeasti mukava olla, vaikka ympärillä monta kysymysmerkkiä leijuukin. Asioilla on kuitenkin tapana aina järjestyä ja avoimin mielin kun reissuun on lähtenyt, niin tuleepa eteen mitä tahansa, seikkailu jatkuu! :D